lauantai 9. marraskuuta 2013

Oppimisyhteisö opintojakson toinen opetuskokeilu: sisältö ja reflektio

Olen ollut syksyn aikana Edupolissa koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan ammattitutkinnon lähiopetusilloissa seuraamassa ja avustamassa opetustehtävissä yhteensä 9 tuntia eli kolme lähiopetusjaksoa. Lisäksi olen ollut mukana suunnittelemassa ryhmän oppimisprosessia muutamissa palavereissa kurssin kahden opettajan mukana. Omat opetuskokeiluni suoritin 22.10. ja 5.11. Molempina iltoina pidin kaksi puolentoista tunnin mittaista opetuskokonaisuutta.
 
LÄHIOPETUSJAKSO 5.11.2013 klo 17.30-21
Toisen vastuulleni annetun lähijakson teema oli kiusaamisen ehkäisy. Jakso kuuluu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon kasvun ja kehityksen tukemisen ja ohjaamisen opintokokonaisuuteen. Samaan kokonaisuuteen kuuluva teema syrjäytyminen tuli hyvin kattavasti käsiteltyä itsenäisellä tehtävällä, joten sen teoreettiseen käsittelyyn en nyt käyttänyt aikaa. Tehtävä puretaan vielä ryhmän kanssa myöhemmin, jolloin osioon voi vielä palata. Kiusaamisen ja syrjäytymisen yhteyksiä nostin silti esille illan aikana useasti eri yhteyksissä.
 
RAKENNE:
-Tiedotusta ja vastauksia opiskelijoiden kysymyksiin. Vastaavaopettaja oli paikalla, joten tarjosin opiskelijoille mahdollisuuden esittää kysymyksiä edellisiin itsenäisiin tehtäviin ja opintoihin yleensä.
- Ryhmään tuli minulle yllättäen uusi opiskelija. Esittäydyimme lyhyesti toivottaen uuden opiskelijan tervetulleeksi. Käytin tässä yhteydessä hieman aikaa kertoen yleisesti ryhmädynamiikan muutoksesta tilanteessa, jossa ryhmään tulee uusi jäsen tai joku ryhmästä lähtee.
- Kysyin opiskelijoiden kiinnostuksesta elämyspedagogiseen makupalaan joulukuussa. Sovimme raamit ja nyt pääsen aloittamaan tarkemman suunnittelun. Elämyspedagogisen retkemme on osa opetusharjoitteluani.

- Teoriaa: Käsittelimme lapsiperheiden ja nuorisoikäisten palveluverkostoa edellisellä lähijaksolla. Otin asian vielä esille esitellen palveluverkoston toimijat Porvoossa. Tein sen piirtämällä fläppitaululle mind-mapin, jonka kaikki edellisen kerran opintojen jälkeen hyvin ymmärsivät. 

- Tauko: Tauko kului pitkälti keskusteluihin opiskelijoiden kanssa. Koen keskustelut merkittäväksi tueksi opiskelijoille.

- Motivointi: Motivoin opiskelijoita kiusaamisteemaan hyödyntäen draamapedagogiikkaa. Pyysin kuutta opiskelijaa luokan eteen avukseni. He toimivat avustavina näyttelijöinä, ”oppilaina koulun eri tilanteissa”, joissa kiusaamistilanteita useasti syntyy. Olin itse yksi näyttelijöistä. Samalla ohjasin ja katkaisin tilanteita antaen tilaa keskustelulle ja yleisön antamille ohjeille. Aiemmin olin tehnyt vastaavaa ala- ja yläkouluikäisten kanssa, mutta ensi kertaa aikuisten parissa. Yhtä hyvin se toimi aikuisillakin, kaikkien mielestä.

- Teoriaa: Kiusaamisen prosessi ja roolit sekä käytännön vinkkejä kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen.  
Etenin tekemäni PP-esityksen mukaisesti. Teemoihin sopivasti olin asettanut paikat Porinapata-pienryhmäkeskusteluille. En määrittänyt keskustelulle tarkkaa aikaa vaan kuuntelin milloin puheenvuorojen tahti hidastui. Sitten pyysin jokaiselta ryhmältä lyhyttä kuvausta mitä keskusteluissa oli esille noussut. Näistä puhuimme vielä ryhmänä. Suunnittelemani aikataulu piti ihmeen hyvin ja opiskelijoiden toivomaa aikaa keskusteluille oli kuulemma sopivasti. Aihe oli koskettava ja ryhmän turvallisuus hyvä, koska moni kertoi avoimesti omista kiusaamiskokemuksistaan ja vahvisti näin esimerkein antamaani viestiä. Vaati itseltä taitoa kuunnella ja antaa aikaa puheenvuoroille, mutta samalla pystyä pysymään aikataulussa.
Päätimme tunnit yhteen vetävään keskusteluun ja varmistimme, että kaikilla on tiedossa seuraavat opintosuoritukset.

MITÄ JÄI KÄTEEN OPETUSKOKEILUISTA?
Vuorottelin molemmilla opetuskerroilla PP-esitysten kuuntelemisen, niihin liittyvien keskusteluiden sekä pienryhminä tai parityöskentelyn toteutettujen toiminnallisten jaksojen ideaa. Tästä vuorovaikutuksellista työskentelytavastani sain myönteistä palautetta opettajilta ja opiskelijoilta. Työpäivän jälkeen suoritettavien opintojen kuormitus tuntuu perheellisille opiskelijoille olevan melkoinen. Toiminnalliset hetket auttavat keskittymään luentotyyppisen kuuntelemiseen kun sen aika taas on.
 
Yksittäisestä osuudesta mieleeni jäi tietokoneella parityöskentelynä tehty hyvinkin perinteiseksi ajattelemani tiedonhankintatehtävä, jossa jaoimme löytyneen tiedon koko ryhmälle. Piilotavoitteena tässä oli tietokoneen käyttämiseen liittyvien ennakkoluulojen pehmentäminen ja esiintymisrohkeuden kehittyminen. Kerhojen ohjaajina heillä tulee olla perustaidot puheviestinnästä ja vuorovaikutuksesta ja rohkeus esittää asiansa lapsi- tai aikuisryhmän edessä. Molemmat osaamisalueita, joissa monella opiskelijalla on vielä työstettävää.

Nämä olivat ensimmäiset aikuisopiskelijat joiden kanssa olen pitempään kuin yhden kurssipäivän ajan työskennellyt. Aikuisten ja nuorten kanssa toimimisessa ei ole niin suurta eroa kuin olin ajatellut olevan. Aikuisilla erot työkokemuksessa, opiskeluteknisissä taidoissa ja tiedollisessa pohjassa ovat lapsia suuremmat. Peruskoulu ”tuottaa” tavallaan tasaista ”materiaalia” minun ammattiryhmäni edustajille työstettäväksi. Aikuisilla on enemmän omia mielipiteitä ja periaatteita sekä elämän tuottamaa kriittisyyttä kuin lapsilla ja nuorilla. Kaikista ikäryhmistä löytyy samat perustyypit ryhmän dynamiikkaan vaikuttamaan.
 
Kehityskohteita omassa työskentelyssäni:
Haluan oppimia elävöittämään teoriaosuuksien esityksiä itsepirtämilläni kuvilla ja esim. elokuvaklipeillä ilman, että esityksissä kikkaillaan tekniikalla mauttomasti.  En saanut opettajiltani tai opiskelijoilta kyselyissäni kehittämisehdotuksia, joten minun pitää kaivaa ne itse. Kurssin itsenäiset oppimistehtävät ovat mielestäni aika epäselviä, eivätkä keskenään työmäärältään yhteismitallisia. Toistaiseksi en niihin ole päässyt vaikuttamaan. Tulevaisuudessa toivon, että opetusharjoitteluuni suunnitellaan opintokokonaisuus, johon saan tehdä myös tehtävät ja pitää niiden purkutilaisuuden ja tehdä arvioinnin. Näin saisin käsityksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.

Reflektio:
Tunnen nyt hieman Edupolia oppimis- ja työyhteisönä. Hieman harmittaa, että alkuperäinen haaveeni saada tutustua myös Point Collegeen ei ole ainakaan vielä toteutunut. Ovathan ne molemmat minulle mahdollisia työympäristöjä tulevaisuudessa.

Olen saanut toimia Edupolissa KIPA-kurssin opettajatiimissä ja tutustua heidän työnsä arkeen. Opettajien työ on melko pirstaleista johtuen useamman koulutuksen yhtä aikaisuudesta sekä moninaisista hallinnollisista tehtävistä. Minusta heidän työssään mielenkiintoiselta kuulostaa mahdollisuus päästä tutustumaan oppisopimus- ja työharjoittelupaikkoihin sekä näyttöjen vastaanottaminen. Pelkkä opetustyö koululla voisi tuntua ajan myötä puuduttavalta. Opettajilta vaaditaan laajaa ammattiosaamista mikä käy ilmi ohjauksessaan olevien kurssien tutkintovaatimuksista. Opettajat myös ohjaavat yksilöiden koko opiskeluprossessia useiden eri rahoittajatahojen vaatimusten ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Heidän normaali työaikansa ei riitä tehtävien suorittamiseen eikä rajaudu välttämättä niille viikonpäiville, joille työ on suunniteltu.
Olen saanut vahvistusta sille, että pystyn jo nyt toimimaan omalla osaamisalueellani opettajana ja olen käynyt asiaan liittyviä neuvotteluita. Edessä on mittava työ teoreettisen tietotaidon laajentamisessa, jotta saa koottua itselleni päätoimiseen opettamiseen riittävät tuntimäärät.
 
Kehittämiskohtiin pitää lisätä tämän foorumin eli blogin käyttö. Vielä ei tunnu omalta jakaa ajatuksiaan täällä.