Toimintaympäristö oppimispäiväkirja

Miten ammatillinen opettaja toimii erilaisissa koulutuksen yhteistyö- ja sidosryhmäverkostoissa?

En tunne vielä useamman oppilaitoksen toimintaa. Oletan, että jokaisessa oppilaitoksessa on työryhmiä pedagogiseen kehittämistyöhön, opiskelijahuoltoon ja ohjaamiseen, talous- ja henkilöstöhallintoon sekä viestintä- ja tietotekniikkatyöhön. Näissä kaikissa toimii myös opettajajäseniä. Uskon jokaisella opettajalla olevan omaan työtapaan ja persoonaan sopiva yhteistyöverkosto oppilaitosken ulkopuolelle. Itse toimin opetusharjoitteluoppilaitoksessani aineenopettajana. Minua pyydettiin pitämään kaikessa  opetuksessa näkökulmani nuorisotyön ja vapaa-ajantoimintojen osa-alueella, nuorisokulttuurissa ja nuoren normaalissa kehityksessä. Työyhteisööni harjoitteluissa on kuulunut kaksi kouluttajaa, joiden tunneista osuuteni on lohkaistu. Asiakokonaisuudet neuvoteltiin heidän kanssaan. 

 

Miten ammatillinen opettaja toimii työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan?

Hankin verkostoyhteyksin tunneilleni kaksi vertaisasiantuntijaa ja paikat tutustumiskäyntejä varten. Näissä järjestelyissä auttoi vanhat yhteydet”kentälle” ja oma asenne, jonka mukaan pyrin auttamaan muita mahdollisuuksien mukaan. Näin saan tukea vastavuoroisesti toisilta. Tämän hetkinen työni on verkostoissa toimimista nuoren kanssa ja hänen etujaan ajaen. Olen viikottain yhteydessä nuorisotyöntekijöihin, nuorten psykiatriselle poliklinikalle ja mm. nuorten työpajoille. Pyrin aktiivisesti kysymään ajankohtaisia uutisia ja esille tulleista ilmiöistä ylläpitääkseni alan ammattitaitoani. Hyödynsin opetuksessani yhteisöpedagogikaverin tuoretta opinnäytetyötä sekä työni kautta saamani Kouluterveyskyselyä. Opettajana pystyn tuomaan myös lähihoitajaopiskelijoille hoitotyön ohelle tietoa nuorten arjesta ja nuorisoilmiöistä. Tämä mahdollistaa heille hoitotyössä potilaana olevan nuoren kohtaamisen nuorena ihmisenä, ei vain ongelman tai vamman hoitokohteena.

Miten ammatillinen opettaja hyödyntää koulutusta ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja?

Opetusalalla on tapahtunut ja näyttää nytkin tapahtuvan paljon uudistuksia. Ilman ammattikirjallisuuden ja asiakirjoihin perehtymistä ei työtä voi tehdä. Erityisesti uutena opettajana pitää ottaa haltuun suuret linjat ja päivittää sitten tietämystään muutostilanteissa.

Harjoitteluni koostui useammasta kokonaisuudesta ja eri ammattitutkintojen ohjaamisesta, joten opin varmasti tutkintojen perusteista enemmän kuin jos olisin toiminut vain yhden tutkinnon puitteissa. Oli aikaa vievää poimia opettavikseni annetuista kokonaisuuksista niitä, joihin erityisesti oman erityisosaamiseni saatoin liittää. Tosin samalla huomasin, että tutkinnonperusteissa samat teemat toistuivat näkökulman vain hieman muuttuessa. Harjoitteluoppilaitokseni kaikkiin pedagogisiin asiakirjoihin en ulkopuolisena päässyt käsiksi. Eniten käytin toimialojen yhteistä pedagogista asiakirjaa, Osaamispalveluiden strateginen suunnitelma vuosille 2013-2015. Sen painettu versio kului käsissäni opetusharjoittelusuunnitelmia ja monia muita tehtäviä tehdessäni. Koulutuksemme on avannut minulle hiljalleen ammatillisen koulutuksen kolmea lohkoa, nuorisoasteen koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja ammattikorkeakoulu opetusta. Koska en toimi vielä alalla opettajana oli minulle aluksi vaikeaa pysyä mukana keskusteluissa joissa hypittiin vertaillen tasolta toiselle. Nyt osaan jo erotella perusasiat vaikka joskus termistössä tulee vielä lipsahduksia. Nyt tiedän mistä tiettyjä asiakirjoja voin tuekseni hakea.

Miten arvioit yrittäjämäisyyttä opetusharjoittelussasi?

Yrittäjäideologia toteutuu ammatillisen opetuksen maailmassa mielestäni kolmella tasolla. Laajimmalla linssillä katsottuna, valtakunnallisella ja jopa Euroopan laajuisella tasolla ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamisen juuri sille alalle joka tulevaisuudessa on vetovoimaisin. Mikä valtio tai oppilaitos onnistuu ajamaan alas ne opetusalat, jotka eivät enää uusia osaamia tarvitse esimerkiksi teknologian kehityksen vuoksi. Toisena tasona voi ajatella valtakunnallisen tason ja oppilaitosten keskinäisen kilpailun niin opiskelijoista kuin toisaalta luvasta jonkin tutkinnon järjestämiseen. Molemmissa tilanteissa taloudellisuus ja yrittämisen kulkevat pohdinnoissa yhtenä määräävänä tekijänä. Esimerkiksi jotain koulutusta ei kannata järjestää ellei tutkintoon tule riittävästi opiskelijoita. Kulut ovat kuitenkin opetuksen osalta melko vakiot. Kolmas taso on opettajien kilpailu tunneista omaan koulutusalaansa tutkintoihin liittyen sopivaa tulotasoa ja työn määrää tavoitellen. Toisaalta välillä tuntui, että opettajille annetaan liikaakin tutkintoja ja ryhmiä hoitaakseen vedoten oppilaitoksen tulotavoitteisiin. Osa opettajista toimii yrittäjinä eri oppilaitoksista työtilaisuuksia keräten. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii suhteessa opettajan ammattitaitoon eli palvelun laatuun. Taas esille tulivat yrittäjyyden peruskäsitteet. Olihan itsestään selvää, että pyrin tekemään harjoitteluni hyvin toivoen tulevaisuudessa saavani harjoitteluoppilaitoksesta myös työtilaisuuksia.

Miten kehitit toimintaympäristöosaamistasi opetusharjoittelussa?

Pyrin löytämään tilanteeseen ja ryhmään sopivan roolin. En esittänyt teennäisesti opettajan roolia vaan hain opetusharjoitteluoppilaitokseni linjaamaa vuorovaikutuksellisen oppimisprosessin ohjaajan roolia. Tunneilla, joilla minulla ei ollut suoranaista opetusvastuuta toimin tutorina aikuisopiskelijana aikuisopiskelijoiden rinnalla. Työskennellessäni opetustilanteissa itsenäisesti koin onnistuneeni omassa asiantuntijan roolissani ja vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Minulle ei ollut merkitystä sillä oliko paikalla joku opetustani tarkkailemassa. Keskityin omaan tekemiseeni. Pyrin välttämään muista ympäristöistä minulle tuttujen ihmisten erityisasemaa. Tästä sainkin hyvää palautetta. Työpaikkaohjaajan mukaan minun pitää kiinnittää huomiota kieliasuihin ja tapaan, jolla opiskelijoille puhun. Otin opintotehtäviini liittyen kontaktia myös oppilaitoksen muihin kouluttajiin ja hallinnossa työskenteleviin. Sain huomata henkilöstön merkittävän työpaineen erityisesti sairastapausten kohdatessa. En saanut henkilökuntaan aina yhteyttä tai vastauksen viipyivät muiden työtehtävien johdosta. Yritin käyttää monipuolisesti eri väyliä viestien välittymiseen. Facebookin käyttö ryhmäkeskustelun ympäristönä oli mielenkiintoinen kokemus. Siitä enemmän omassa blogi-päivityksessään.

 

Työelämän edustajana keskustelemassa

Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon ryhmä pohti huhtikuisena iltana "projektitöidensä", eli näyttöjensä, aiheita tai jo suunnitteluvaiheessa olevien projektiensa sisältöä. Oppilaitos oli järjestänyt ryhmälle kaksi alustavaa esitystä, joissa tutkinnosta valmistuneet esittelivät ja reflektoivat omia upeita projektejaan. Omiin opetusharjoitteluihin liittyen sain kutsun tulla mukaan iltaan opiskelijana, mutta myös työelämän edustajana. Tehtäväni oli tuoda opiskelijoille uusia näkökulmia toteutukseen ja kommentoida heidän suunnitelmiaan työelämän realiteettien näkökulmasta.

 

Ilta oli minulle matka aiempiin koulutuksiini, koska aloitin nykyisen opintopolkuni juuri suorittamalla kyseisen tutkinnon. Itse suoritin tämän kyseisen näyttötilaisuuden ryhmänäyttönä suunnittelemalla ja toteuttamalla maahanmuuttajataustaisten perheiden äiti/tytär liikuntapäivän. Ryhmänäyttö ei tämän oppilaitoksen opetuskäytännön mukaan olisi enää edes mahdollista vaan jokainen suorittaa näytön henkilökohtaisesti. Opiskelijoiden suunnitelmat ja näyttöympäristöt olivat hyvinkin erilaisia mikä on oppimismenetelmän rikkaus. Kokemuksia jakamalla oppiminen on monipuolista.

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan harjoitteluoppilaitokseni toiseen campukseen. Koin suurta mielihyvää siitä lämpimästä vastaanotosta, jota sain oppilaitoksen tässä toimipisteessä. Oli myös voimaannuttavaa kuulla myös muutamien opiskelijoiden lausahduksista illan päätteeksi. Sain voimaa vielä opinnot kunnialla päätökseen.

Ammatillisen opettajan työtä raamittavat asiakirjat

Ammatillisen opettajan työ oli opintokokonaisuus, joka sisälsi ei enempää ja vähempää kuin lakitietoutta ja valtion ammatilliselle koulutukselle antamia raameja ja suuntaviivoja. Asiaa, jonka olemassa olo tulee vähintään ymmärtää, mutta isolta osin myös osata käytäntöön siirtää. Lakitekstejä lukiessaan ei riitä, että lukee sanat. Lakeja tulee osata tulkita, jotta lain henkeä osaa käytännön työssään myös soveltaa.

Tutustuimme nuorisoasteen, aikuiskoulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen työlle kirjoitettuihin lakeihin. Yksi yllättävä löydös oli kouluttajan velvoite kasvattajana ja elinikäisten oppimistaitojen kehittäjänä myös aikuiskoulutuksessa. Koska lakeja asetuksineen on paljon, ei varsinkaan noviisina, voi kaikkea hallita ja muistaa. Opinkin tietämään mitä tärkeimmät opetukseen vaikuttavat asiakirjat ja lainkohdat ovat ja mistä niitä tarvitessaan osaa etsiä.

Olen harjoittelussani saanut mahdollisuuden tutustua monen tutkinnon ammattitutkintojen tutkinnon perusteisiin. Ne ovat avautuneet minulle opetusta raamittavana asiakirjana, laajempia valtakunnallisia suuntia voin tarkastella Opetus- ja  kulttuuriministeriön eri asiakirjoista ja tietenkin ammatillista opetusta säätelevistä lainkohdista. Oppilaitosten sisäisissä asiakirjoissa on valtavia eroavaisuuksia. Joillakin on hyvinkin yksityiskohtaisia strategioita ja ohjeita avuksi opettajilleen ja tiedoksi opiskelijoilleen. Toisilla voi olla, mutta niitä ei julkiseen levitykseen ehkä anneta.

Monikulttuurisuudesta facebookissa

Opetusharjoitteluni haastavimman mysteerin otin vastaan suostuessani järjestämään monikulttuurisuus-keskustelun facebookin välityksellä Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammattitutkinnon ryhmälle.  Harjoitteluoppilaitokseni on valinnut facebookin tiedotuskanavaksi ja keskustelufoorumiksi oppilaitoksen oman sähköisen oppimisalustan rinnalle Muita some-ympäristöjä ei tällä kertaa ollut valittavana. Vajaan kahdenkymmenen opiskelijan ryhmästä muutama ilmoitti, ettei ole halukas fb:hen edes opintojen vuoksi liittymään. Loppuosalle ryhmästä lähdin keskustelua suunnittelemaan.

Lasten ja nuorten ohjaamisessa monikulttuurisuus käsitteen ymmärtäminen ja tämän arvon käytäntöön soveltaminen on perustaito. Monikulttuurisuus ei rajoitu vain ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin vaan myös eri uskontokuntien ja elämänkatsomuksen omaaviin ihmisiin. Kahlasin läpi tutkinnon perusteet, jossa mainitaan lähes jokaisessa tutkinnon osassa eri sanoin erilaisuuden huomioon ottaminen ohjaustyössä. Otinkin tavoitteekseni poimia opiskelijoille "maisteltaviksi" joitain sivustoja, joilta he voivat poimia aiheesta perustietoa sekä käytännönvinkkejä arkeensa.

Ohjeistin ryhmän keskusteluun ryhmän oman fb-sivuston kautta. Pyysin ilmoittautumaan keskusteluun, joka järjestettäisiin oppilaitoksen ilmoittamana iltana ryhmä kahtia jaettuna. Sain kuusi ilmoittautumista ja yhden ennakkotehtävän suoritettuna. Annoin etukäteen tutustuttavaksi viisi aiheeseen liittyvää sivustoa, joiden sisällöstä ja arkeen soveltamisesta keskustelua tultaisiin käymään.

 

Keskusteluun ilmestyi määräaikaan kaksi opiskelijaa, jotka eivät olleet  ilmoittautuneet ja puolestaan kaksi jätti tulematta "paikalle". Yhden keskustelijan suomenkielen taito ei vielä riittänyt oman kommentoinin tasolle, mutta opiskelija seurasi muiden keskustelua. Hänen kanssaan vaihdoin muutaman kommentin henkilökohtaisella yhteydellä. Samoin tein niiden opiskelijoiden kohdalla jotka näytti olevan mukana keskustelussa, mutta eivät siihen kommentoiden osallistuneet.

 

Molemmissa ryhmissä oli yksi aktiivinen keskustelija ja kommentoija, jonka perusteella voin todeta, että menetelmä voisi olla toimiva. Vaikeaksi keskustelun teki se, etteivät kaikki keskustelijat olleet aktiivisia vaan mahdollisesti kävivät muita keskusteluja yhtä aikaa. Epäilin välillä yhteyden katkenneen, mutta henkilökohtaisen yhteyden otettuani he olivat kyllä paikalla. Minulle oli työlästä pomppia henkilökohtaisten keskustelujen ja seinäkeskustelumme välillä.

 

En voi tietää ennen itsenäisten tehtävien palautumista ja opiskelijoiden palautetta minulle onko tunnin keskustelumme heitä aiheen haltuun ottamisessa auttanut. Toivon fb-n käytön antaneen opiskelijoille menetelmänä pientä piristystä perinteisten menetelmien rinnalle. Itselleni kokeilu oli antoisa, koska otin askeleen pois omalta mukavuusalueeltani. Menetelmää voisi soveltaa myös luokkatilanteessa keskustelussa. Jokaiselta keskustelijalta jää tuolloin "jälki" keskusteluun, johon voi myöhemmin palata

 

Kun seuraavan kerran päädyn facebookin tai muun verkkoympäristöä oppimisympäristönä käyttämään haluan tavata ryhmän motivoinnin merkeissä ennen keskustelua. Nyt iso osa ryhmästä loisti poissaolollaan eikä minulla  ole mukana olleiden oppimistuloksista aavistustakaan.