Johdanto
Tulevaisuusfoorumi 3, Joustavin poluin tulevaisuuden työelämään, järjestettiin Porvoossa 26.3.2014. Se liittyi ESR -rahoitteiseen Yhdessä-hankkeeseen, jonka päätoteuttajana toimii HAMK Hämeen opettaja-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajana projektissa toimii Laurean Lohjan kampukselta käsin toimiva FuturesLab -tutkimusryhmä. Se tarjoaa tulevaisuudentutkimuksen koulutusta, tutkimusta ja konsultointia yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Tulevaisuuden ennakoinnista katsotaan Laurean mukaan olevan yritykselle hyötyä suuria investointeja suunniteltaessa, markkinoiden tai teknologian muutostilanteissa, toimialajärjestelyissä ja strategiamuutoksissa. (Laurea 2014).
Porvoon ammattiopiston, Amiston, rehtorin Pentti Suursalmen esiteltyä – tulevaisuusfoorumin luennoitsijat ja teemoineen, tajusin tulleeni mielenkiintoisempaan tilaisuuteen kuin olin odottanut. Tilaisuuden keskusteluissa mentäisiin pää pilvissä, jalat vain ajoittain maata hipoen vieden Suomen osaajia kohti globaaleja työmarkkinoita. Keskustelujen kohteena tulisi olemaan myös se mitä Suomen koulutusjärjestelmässä ja työelämässä pitäisi tehdä tänään, jotta maamme olisi kilpailukykyinen kansainvälistyvässä Euroopassa ja maailmassa myös huomenna. Jopa huvittuneena huomasin koko ajan vertaavani foorumin teemoja ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin. Ilokseni huomasin sen arvostavan sävyn osanottajien puheenvuoroissa, joita ammatillisesta koulutuksesta käytettiin. Jäin tosin kaipaamaan osanottajajoukosta mm. työelämänedustajia, varsinkin ainakin niitä, jotka olisivat uskaltaneet suuren yksimielisyyden ja tyytyväisyyden verhoa edes hieman avaamaan.
Foorumin aiheeltaan jännittävimmän luennon piti yliopettaja, futurologi Tarja Meristö (KTT), Laurea-ammattikorkeakoulusta. ”Elinkeinoelämän Keskusliiton Palvelut 2020 -loppuraportin mukaan palvelualojen megatrendit tällä hetkellä ovat globalisaatio, digitalisointi, verkostoituminen ja ikääntyminen (Meristö, esitelmä Joustavin poluin työelämään 26.4.2014). Palvelut 2020 - hanke on Elinkeinoelämän keskusliitossa toteutettava pitkän aikavälin ennakointihanke. Siinä tarkastellaan elinkeinoelämän toimintaympäristössä, rakenteessa ja osaamisvaatimuksissa tapahtuvia muutoksia palveluyritysten näkökulmasta. Palvelut 2020 -hankkeen tavoitteena on tunnistaa yksityisten palvelualojen keskeisiä kehityssuuntia sekä ennakoida, millaista osaamista palveluyritykset tarvitsevat muuttuneessa toimintaympäristössä vuonna 2020. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 3).
Palvelualojen tulevaisuus Palvelut 2020-asiantuntijoiden näkökulmasta
Osaavan henkilön rekrytoinnissa ei ole kysymys työnhakijan koulutuksen ostamisesta vaan hänen osaamisensa ostamisesta yrityksen käyttöön. Tulevaisuudessa ei ole työntekijöitä eikä työnantajia. On vain osaamisen ostajia ja osaamisen myyjiä (Meristö, esitelmä Joustavin poluin työelämään 26.4.2014). Oivallus siitä, ettei tutkintopaperi pelkästään takaa ammattitaitoa tai sen puuttuminen ei tee työntekijää ammattitaidottomaksi. Koulutuksen, käytännöntyön osaaminen ja riittävä kokemus yhdessä muodostavat osaamisen, jota työnantajat ovat valmiita ostamaan. Työnantaja ei ole niinkään kiinnostunut minkälaisen polun työntekijä osaamisensa saavuttamiseksi on kulkenut.
Osaamistarpeiden ennakointi on keino vaikuttaa valtakunnalliseen koulutussuunnitteluun. Ennakointia tarvitaan, jotta osaavaa henkilöstöä olisi riittävästi ja osaaminen vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla tarpeita. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 3). Toimialojen välillä tapahtuu lähentymistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa toimialarajat ylittävä toiminta jakaantuu pelkistäen kahteen osioon: hoivapalveluihin ja hyvinvointipalveluihin. Keskeiset yhteistyön mahdollisuudet löytyvät erilaisista hyvinvointi-, vapaa-aika- ja elämyspalveluista. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 9). Lisääntyvän verkostoitumisen uskotaan muuttavan palvelualoja merkittävästi. Palveluyritykset toimivat usein eri alojen rajapinnassa, ja tulevaisuudessa alojen rinnakkaiskehitys korostuu entisestään, jolloin toimialojen rajat hämärtyvät. Monialayhteistyötä tehdään, koska monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille on suurta kysyntää. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 11).
”Moniosaajia tarvitaan yhä enemmän. Yhden henkilön on osattava laajalti ja tunnettava monia aloja. Tekniset taidot tulevat tarpeelliseksi tehtävässä kuin tehtävässä. Moniosaajille, joilla on valmius siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen, on kysyntää. Moniosaaminen haastaa koulutuksen. Koulutuksen on vapauduttava “vanhoista toim. alarajoista”. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 32).
Palvelualojen kuumia aiheita ja haasteita
Toimialarajapintojen lähentyminen nostaa esille kaikkia palvelualoja koskevia osaamisvaatimuksia. On osattava yhdistää luovasti erilaisia asioita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi, on oltava joustava ja valmis luopumaan perinteisistä toimintatavoista. Jatkuva yhteisöllinen oppiminen työssä yli toimialarajojen on entistä tärkeämpää. Osaamisvaatimuksena on myös kyky ymmärtää eri toimialojen välisiä synergioita, kyky ymmärtää ja hallita kokonaispalveluketjuja sekä kyky ennakoida tulevaa muutosta. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 64).
Palvelualojen toimintaympäristön uudelleen rakentuminen on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista. Julkisten palvelujen tuottamisessa yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö tulee lisääntymään merkittäväsi. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 13).
Osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys nähdään kaikilla palvelutoimialoilla uhkakuvana positiiviselle tulevaisuuskehitykselle. Varsinkin toisen asteen koulutuksen saaneista ammattiosaajista tulee kautta linjan pulaa suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Koulutuksen aloituspaikat koulutusasteittain ja -aloittain on kyettävä mitoittamaan työelämän tulevia tarpeita mahdollisimman tarkasti ennakoiden. Työmarkkinoilta syrjäytyvien määrän vähentämiseksi on tärkeää, että koko ikäluokka saa ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksen. Koulutusjärjestelmältä vaaditaan ketteryyttä sopeutua työelämän nopeisiin muutoksiin. Tarve osaamisen jatkuvaan kehittämiseen korostaa joustavan ja työelämän tarpeista lähtevän aikuiskoulutuksen merkitystä. Työvoimapulan lievittämiseksi tarvitaan myös nykyistä olennaisesti enemmän maahanmuuttajia ja panostamista heidän koulutukseensa. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 62).
Väestön ikääntyminen ja sitä seuraava palvelutarpeen kasvu on otettava huomioon nuorisoasteen, ammatillisen perusopetuksen ja korkea-asteen aloituspaikkojen mitoittamisessa. Myös aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Ikääntyvä väestö luo kehittämistarpeita palvelualojen tutkinnoille. Asiakaskunnan ikääntyminen vaikuttaa palveluosaamiseen kaikilla aloilla. Palvelussa korostuvat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja laatu. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 63).
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen
Työvoiman saatavuus nousee keskeiseksi palvelualojen kuumaksi aiheeksi. Työperusteisen maahanmuuton lisääminen vaikuttaa yritysten toimintaan monin tavoin. Ulkomaisen työvoiman perehdyttäminen työtehtäviin ja vallitsevaan työkulttuuriin on suuri haaste (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006,13). Maahanmuuttajien koulutus kielen, kulttuurin ja ammattitaidon opettamiseksi haastaa koulutusjärjestelmän kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Muualla suoritettujen tutkintojen ja hankitun osaamisen tunnistaminen sekä tunnustaminen osaksi henkilön osaamisprofiilia ovat entistä tärkeämpiä. Tulevaisuudessa eri EU-maiden koulutusjärjestelmien kautta saavutettu osaaminen on tunnustettu kaikissa jäsenmaissa. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 65).
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 5§:n mukaan tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen (Finlex 2014). Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.
Palvelualan kuuma aihe, työvoiman saatavuus, kääntyy korvissani myönteiseksi asiaksi ajatellen ammatillisten opettajien työllistymistä. Riittävän kielitaidon omaavalle ammatilliselle opettajalle on varmasti tulevaisuudessa tarjolla koulutusalansa työtehtäviä. Mutta millaisia ovat ne joustavat opinpolut, joita pitkin maahanmuuttajataustaiset henkilöt eri koulutustaustoillaan sopiviin koulutuksiin löytävät? Joustavien opinpolkujen rakentaminen vaatii koulutusjärjestelmään ammattitaitoista etsivää ja ohjaavaa henkilöstöä auttamaan opiskelijaa sopivan koulutusalan ääreen ja siitä edelleen työelämään.
YHDESSÄ-projekti
Löytääkseen ratkaisuja mm. Palvelut 2020-projektin esille tuomiin tarpeisiin HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa YHDESSÄ -hanketta LAUREA ammattikorkeakoulun kanssa. Projektissa kehitetään ammatillisten toisen asteen oppilaitosten henkilöstön ja heidän sidosryhmiensä pedagogisia taitoja, ohjausosaamista ja moniammatillista yhteistyötä sekä luodaan uusia toimintamalleja ja työmuotoja oppilaitoksiin. Tavoitteena on edistää ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden osallisuutta ja sitoutumista opintoihin sekä vähentää opintojen keskeyttämistä ja ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä. Hankkeen oppilaitoskumppaneina toimivat Porvoon ammattiopisto, Amisto, Hyria koulutus, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopistot sekä Omnian ammattiopisto, jotka tekevät oppilaitoksen kehittämistyötä omien tarpeidensa mukaan tarjoamalla henkilöstölle koulutusta mm. ohjaustaitojen kehittämisen, osallistavan opettajuuden, yksilöllisyyden huomioimisen ja koulutustakuun toteuttamiseen liittyen. Työmenetelminä käytetään mm. konsultaatiota, ryhmätyönohjausta, eAPU-verkkopalvelua ja yhteistyöfoorumeita. (YHDESSÄ-projekti 2014).
Suomi tarvitsee erikoisosaajia, joilla on taito verkostoitua
Suomalaiset erikoistuvat, ja yritykset menestyvät hyvinkin pienillä, niin sanotuilla niche-markkinoiden tuotteilla. Tulevaisuudessa suomalaisissa palveluyrityksissä on paljon innovaatiotoimintaa, jota tuotteistetaan ja viedään ulkomaille. Laatu ja brändi ovat yhä tärkeämpiä menestystekijöitä. Vuoteen 2020 mennessä on syntynyt suomalainen palveluprosessin brändi, joka liikkuu menestyksekkäästi globaaleilla markkinoilla. (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2006, 9.) Tuotteistaminen ei ole vain materiaalisten tuotteiden yksinoikeus vaan myös palveluita voidaan viedä ja tuotteistaa. Osaamista meillä on kun osaamme sen oikein tuotteistaa. Tuotteistaminen ei ole vain materiaalisten tuotteiden yksinoikeus vaan myös palveluita voidaan tuotteistaa, myydä ja viedä myös ulkomaille. Palvelumuotoilu on yksi työkalu tähän työhön.
Palvelumuotoilun vahvuus on se, ettei sitä ole tarkkaan määritelty, eikä se siten ole rajattu osaamisalue vaan pikemminkin yleinen ajatustapa, prosessi ja työkaluvalikoima, joka pohjautuu useisiin osaamisalueisiin muotoilusta insinööritieteisiin ja johtamisesta yhteiskunnallisiin tieteisiin. Kaikki osaamisalueet voivat käyttää tätä jaettua ajatusmallia yhteisenä kielenä kehittäessään menestyviä palveluja. (Stickdorf 2014). HAMK ammatillisella opettajakorkeakoululla olemme sivusta saaneet seurata kazakstanilaisten opettajien koulutusjaksoa Suomessa ja kuulleet kuinka suomalaiset opettajat ovat käyneet siellä kouluttamassa. Rajattua, tuotteistettua ja erikoisosaamista vaativaa kaupallista palvelujen vientitoimintaa.
Suomalaisten yritysten on pakko verkostoitua selviytyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Näiden yritysten työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa erikoitumista yhä rajatummalle alueelle, mutta yhtä aikaa moniosaamista kyetäkseen toimimaan monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Tällaisten ammattilaisten kouluttaminen edellyttää tulevaisuudessa yhä tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä. Oppilaitoksille tarvitaan valtion taholta monipuolisempia rahoitusmahdollisuuksia, joilla yhä erilaisemmat joustavat opinpolut voidaan mahdollistaa. Erityisesti pienemmiltä paikkakunnilta ja harvinaisemmilta ammattialoilta ei oppilaitosten kannata taloudellisista syistä ryhmäkoulutusta edes tarjota, koska ryhmäkoot jäävät liian pieneksi. Näin esimerkiksi lasten- ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, jota harjoitteluoppilaitokseni ei tule ainakaan ensi vuonna tarjoamaan. Hyödyntämällä verkostoyhteistyötä oppilaitosten välillä voitaisiin päästä tällaiset pienet opintokokonaisuudet tuotettua ja halukkaat saisivat oppinsa.
Meidän tulee kouluttaa moniosaajia, jotka ymmärtävät ja kunnioittavat eri ammattialojen toimijoita. Moniosaajilla on moninaiset koulutustarpeet. Ne tarvitsevat toteutuakseen oppilaitoksille resursseja suunnittelu- ja ohjaustyöhön sekä verkostoitumiseen ja yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Kiristynyt talouskuri kaikilla tahoilla on johtanut keskihallinnossa työskentelevien tehtävien uudelleen arviointiin ja vähentämiseen. Positiivisen näkökulman aiheeseen voi löytää tiedonsiirtymisen helpottumisena. Pienten ja keskisuurten yhteisöjen organisaatiot ovat matalia ja siksi kentän tietämys ja huomiot kehityskohteista siirtyvät nopeammin johdolle ja päinvastoin. Näin yhteistyö on aktiivista ja käytännön sanelemaa moniammatillista yhteistyötä.
Palvelualojen julkisyhteisöjen, 3. sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö on vapaa-ajansektorilla ollut jo kauan merkittävä osa palvelutuotantoa. Yhteistyössä ne tuottavat suuren osan mm. lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastetoiminnasta. Alalla toimivien ammattilaisten tähän yhteistyöhön kouluttaminen yhdessä järjestöissä ja yhdistyksissä toimivien kanssa voisi tuoda lasten- ja nuorten harrastustoimintaan merkittävää laadullista kehitystä samalla kun julkisen hallinnon taloudellisia resursseja osattaisiin kohdentaa järkevästi. Alan kouluttajien tulisi pitää tarkasti mielessään kun nuorisoalan koulutusten uutta opetussuunnitelmaa tänä vuonna aletaan suunnittelemaan. Nuorisotyötekijät toimivat kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, koulutuspalveluiden ja sosiaali-, ja terveyspalveluiden rajapinnoissa. Koulutuksen tulee jatkossa valmistaa opiskelijoita tähän monialaiseen toimintaympäristöön. Pelkkien nuorisotilatyöntekijöiden, kerhonohjaajien ja leirityönammattilaisten aika on ohi.
Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyö lisääminen tulee haasteeksi myös ammatillisen koulutuksen sektorilla. Ammatillisten oppilaitosten omistajuus jakaantuu usein kuntayhtymien tai kaupunkien välille. Yhteisomistajuudessa yhteistyö on itsestään selvää ja pakonsanelemaa, mutta ei välttämättä auvoista ja helppoa. Seutukunnan asukkaiden palveluvelvoitteet eivät aina sovi yhteen liikelaitoksen tavoitteiden kanssa. Toisaalta vankka kunnallinen omistajuuspohja saattaa tuottaa oppilaitokselle selkeitä etuja mm. toimipisteen sijaintiin ja sopivien kiinteistöjen löytymiseen. Yhteistyö eri ammattialojen välillä ei riitä, vaan yhteistyön tulee ulottua myös organisaatioiden välille.
Artikkelini otsikot ovat teemoja, joita on varmasti mietitty myös ammatillista koulutusta tuottavien ja myyvien oppilaitosten tulevaisuuden strategioita kirjattaessa. Kirjapainoalan peruskoulutuksen omaavana nousi mieleeni tämän alan kehitys viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana. Alan oppilaitoksissa jouduttiin tekemään miljoonainvestointeja kirjapainotekniikan uudistuttua erillisistä latomoista, asemointiyksiköistä ja painosaleista sähköistä tekniikka käyttäviksi laitoksiksi. Alan kehittyessä vanheni muutamassa vuodessa opetushenkilöstön ammattiosaaminen eikä uusia opettajia lukuun ottamatta kenelläkään enää ollut kokemusta työelämästä uuden tekniikan parissa. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka aikaisin oppilaitoksissa tähän muutokseen alettiin valmistautua. Oliko ollut käytettävissä näitä tulevaisuustutkijoita ja konsultteja alaa muutoksista varoittamassa? Olivatko alan opettajat seuranneet aktiivisesti oman alansa kehitystä ja osasivat hallintoaan muutoksesta ajoissa varoittaa? Lupaathan itse pysyä ajan tasalla oman koulutusalasi kehityksestä opintojen päätyttyäkin.
LÄHTEET:
Finlex. 2014. Laki ammatillisesta koulutuksesta. Viitattu 3.5.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630.
Elinkeinoelämän Keskusliitto. 2006. Palvelut 2020 – osaaminen kansainvälistyvässä palveluyhteiskunnassa. Viitattu 28.4.2014. http://pda.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.
Laurea. 2014. Uuden edellä – esite.
Meristö, T. 2014. esitelmä Joustavin poluin työelämään. Porvoo. 26.4.2014. YHDESSÄ-projekti.
Stickdorf, M. 2014. Mitä on palvelumuotoilu? Viitattu: 1.5.2014. http://sdt.fi/mita_palvelumuotoilu.html.
YHDESSÄ-projekti. 2014. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.Viitattu:28.4.2014. https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=28967014.
