lauantai 26. lokakuuta 2013

b) Oppimisyhteisö-opintojakson ensimmäisen opetuskokeilun reflektointi

Tässä ajatuksia viime tiistai-illan oppimiskokemuksista ja  tulevaisuuden suunnitelmista.
 
Opiskelijoilta saamani palaute
 
Aloitan reflektoinnin opiskelijoilta saamastani nimettömästä, kirjallisesta palautteesta. En tiedä onko tämä niin merkityksellistä teidän teoisten kannalta, mutta halusin tämän tallentaa kannustamaan minua jatkamaan opinnoissani.

1.      Mainitse kolme asiaa, jotka jäivät tunneiltani mieleen.

-tein ensimmäistä kertaa mind-mapin J
-sivustoihin tutustuminen
-tärkeä tukea lasta ja nuorta, ennaltaehkäisyä
-apua olisi saatavilla, rahalla tai maksutta. Osataanko hakea?
-tukea voidaan antaa/saada myös positiivisessa mielessä. Aina ei tarvitse olla ongelmaa
-keskustelemalla oppiminen hyvä. En tiedä päästätkö toiset oppilaat ”helpommalla” ;)
-todella mielenkiintoista, aika meni kuin siivillä ja aina saa kysymyksiinsä vastauksen. Jos et tiedä   
  lupaat ottaa selvää ja sen myös teet
-kerrot aina uutta ja ajankohtaista ja hyviä esimerkkejä. Tietotaitosi on todella kattava.
-ajatuskartta-tehtävä
-uudet nettisivut, joista en tiennyt
-ryhmissä työskentely
-oppitunneissa oli parasta keskusteleminen ja se, että epäselvyydet selvitetään.
-tiimityö oli mielenkiintoinen
-päihteidenkäyttö nuorilla
-opin paljon. paljon vaikeita sanoja. (äidinkieli albania)
-keskusteleva, rauhallinen ilmapiiri
-tukea ja apua on saatavilla, rahalla ja ilman

Ajatuksia saamastani palautteesta.
Yllättävän positiivista. Mind-map oli uusi työskentelytapa lähes kaikille.  Ryhmän opiskelijoiden välillä isoja tiedollisia eroja, johtuen ikä- ja työkokemuseroavuuksista.

2.      Mikä jäi epäselväksi?

-ei jäänyt epäselvyyksiä kun sinulta uskaltaa kysyä
-jos jotain jää epäselväksi, lupaat selvittää ja teet sen myös
-tyhjiä tai ei mitään
-mietityttää vanhat tehtävät joihin tarvitsisi ohjeistusta (viestitän edelleen vastaavalle opettajalle)

Seuraavaa kertaa varten olisi ollut kiva saada näitäkin vinkkejä, mutta olihan se hyvä että asiat tulivat selväksi. Tutkinnon perusteisiin jäi asioita joihin pitää vielä palata. Osa tulee mukaan jo seuraavalla minun pitämällä kerralla. Olemme myös sopineet miten teemat jakautuvat Katin ja Katrin, muu tiimi, kanssa.

 
3.      Mikä oli tunneissa parasta?

-keskustelu
-keskustelulla opin parhaiten
-rauhallinen tunnelma
-ihanaa kun otat asiat sydämellä ja vakavasti
-ryhmissä työskentely

Ajatuksiani palautteesta:
Tuntuu mukavalta, kun valitsemani opetustyyli ja työskentelytavat ovat tukeneet rauhallisen oppimisympäristön syntymisessä.


Yhteenveto oppimisesta ja kehityskohteista

Aikataulullisesti olin yllättäen koko ajan etuajassa mikä ei ole minulle tyypillistä. Usein kamppailen kiireen tuntua vastaan. Tällä kertaa oikea aikataulutus mahdollisti kaikille opiskelijoille tilan ja aikaa mielipiteiden esittämiselle ja niistä keskustelemiselle. Suunnitelmani mukaan illan päättyessä aikaa jäi myös seuraavista itsenäisistä tehtävistä keskustelulle. Valitettavasti ryhmän vastaavalla opettajalla oli tuolloin muita työtehtäviä. Teorian ja käytännön suhde oli hyvä vaikka tunsin tunteja suunnitellessani melkoista painetta tutkinnon perusteiden taholta. Käsiteltävää asiaa suhteessa aikaan on mielettömästi. Onneksi sain tehtävien purkutilanteessa otettua esille niitä teemoja, joita en teoriaosuuteen mukaan ottanut. Ohjaavaopettaja oli rohkaissut omiin päätöksiin siinä mitä ottaa mukaan ja mitä ei. Koin onnisutneeni.

Kriittinen hetki oli heti tuntien alussa. Olisi ollut hyvä päästä Edupolin tietokoneelle hyvissä ajoin ja avata sieltä valmiiksi muutamien esittelemieni tahojen sivustoja. Minulla ei ole tähän omia tunnuksia ja jouduin hieman hapuilemaan saadakseni koneen auki. Olisi pitänyt riittävän päättäväisesti pitää kiinni siitä, että pääsen opetustilaan hyvissä ajoin. Jouduimme vaihtamaan luokkaa pariin otteeseen ja alkuhässäkkä häiritsi hieman valmisteluitani. Opiskelijat tuskin tilannetta huomasivat.

Mitä mm. opin

Sain käytännön harjoituksen koko illan mittaisen kokonaisuuden suunnittelusta. Hyödynsin siinä viime vuotisia oppeja. On muistettava koko ajan avata ammatillisia termejä, koska niiden osaaminen tuntuu ryhmässä olevan heikohkoa. Vaikeinta on eritellä teoreettisesti tunnin teemojen eri osille antaa niille opetuksellisia osatavoitteita, koska teemat sulautuvat toisiinsa. En vielä saanut riittävää rutiinia tuntien suunnitteluun. Vaikeudet tulevat teemojen laajuudesta ja poisrajaamisen vaikeudesta. Hyvä kun seuraava vastaava ilta on edessä jo 5.11. Harjoitukset siis jatkuvat.


Mitä saavutin
 
Opiskelijoiden tiedollista oppimista on vaikeaa arvioida, koska sitä ei tässä koulutuksessa kokeiden tai tenttien muodossa mitata. Myöskään valmiita ”mittareita” oppimisen tai opettamisen laadulle ei tässä tunnu olevan.  Nojaan siis saamaani palautteeseen, suulliseen ja kirjalliseen, jossa opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa. Tulee olemaan mielenkiintoista saada myös ohjaavan opettajan palaute. Suullinen palaute oli rohkaisevaa.

Sain kaikki opiskelijat puhumaan ryhmätöiden aikana ja niitä esiteltäessä, mutta en kaikkia omaehtoisesti esim. kysymään tai ilmaisemaan mielipiteistään. Toisaalta huomasin opiskelijoiden jakavan tehtäviä entistä tasapuolisemmin. Minun olisi pitänyt ohjata melko heikon suomenkielentaidon omaava henkilö pienryhmän jäseneksi. Hän sattui jäämään työskentelypariksi, jolloin hänen paristaan tuli enemmänkin apuopettaja/kääntäjä. Mikä jäi hänen omaksi oppimistuloksekseen tässä harjoituksessa? Ensi kerralla uudet ryhmäjaot, joihin minun pitää muistaa vaikuttaa.

Mind-map oli monelle uusi ja hyödylliseksi koettu työkalu. Tulen käyttämään sitä sovellettuna myös ensi kerralla, jotta opiskelijat saavat siitä hyödyllisen työkalun myös muihin tilanteisiin. Koska opiskelijat pitivät toiminnallisuutta ja pienryhmässä opiskelua heitä motivoivana ja heidän oppimistaan helpottavana, voin luottavaisin mielin laittaa seuraavaankin iltaan näitä työskentelymuotoja. Siitä tarkemmin seuraavan suunnitelman puitteissa, joka tulee olemaan teemasta Kiusaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy.
 
Kohti uusia satamia siis...

a) Oppimisyhteisö-opintojakson opetuskokeilusuunnitelma

Tässä ensimmäinen opintosuoritus tänne blogiin tallennettuna. Olen tehnyt aiheesta laajemman word-tiedoston, jota hyödynsin omassa oppimisessani ja käytännön opetustilannetta toteuttaessani. Sitä voin hyödyntää myös tulevaisuudessa jos samaa opintokokonaisuutta opetan. Teille tässä siis tiivistelmä. Liian pitkä ehkä sekin.
 
Alkutilanne ja työelämäosaaminen
 
Olen ollut työnhakutilanteessa vain kaksi kertaa elämässäni. Asennoiduinkin työssäoppimispaikan hakuun kuin työn hakuun. Tein yhteydenottoja kahteen paikalliseen oppilaitokseen ja tapasin molempien edustajia. Koin onnistuneeni oman tietotaidon esittelyssä ollessani samalla rehellinen siinä mitä en osaa. Edupoli oppimisympäristönä sopi elämäntilanteeseeni paremmin, koska siellä voin suorittaa opetusharjoitteluni ilta-aikaan. Näin harjoittelut eivät häiritse uuden ansiotyöni suorittamista. Edupoliin teimme samalla myös tuntiopettajan työsopimuksen, joka astuu palkanmaksun suhteen voimaan kun riittävä määrä opetusharjoittelua on takana.   Ilokseni minulle jäi myönteinen kuva myös vastaanotostani Point College nimisessä oppilaitoksessa Porvoossa. Toivon erityisesti näiden kahden oppilaitoksen pystyvän tulevaisuudessa minut työllistämään.

Oppimisympäristönä Edupoli
 
Suoritin opetuskokeiluni Edupolin Porvoon toimipisteessä Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon opettajatiimissä. Tiimiin kuuluu vastaavaopettaja ja toinen palkattu opettaja. Koulutus alkoi syyskuun 18. 2013 ja koko tutkinnon suorittavat valmistuvat 3. kesäkuuta 2014. Minulle tarjottiin osallistumista myös muihin koulutuksiin, mutta arvioin ettei aikani ja voimavarani työn ja opintojen ohella riittäisi.

 
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, KIPA.

KIPA5 ryhmässä on kaikkiaan 12 opiskelijaa, joilla kaikilla on aiempaa kokemusta alalta. Osa opiskelijoista tekee opintojaan osana oppisopimuskoulutusta, osalle opinnot luetaan kuuluvan työvoimakoulutuksen piiriin. Tähän termiviidakkoon olen yrittänyt hiljalleen perehtyä. Samoin Edupolin organisaatioon ja toimintakulttuuriin. Kerrottuani tuttavapiirissä Edupolin olevan HAMK:n olevan toinen opintoympäristöni olen huomannut monilla olevan kokemuksia Edupolin koulutuksista. Merkittävä oppilaitos ainakin itä-uudenmaan alueella.

 
Oma osuuteni ryhmän toiminnassa

Olen ollut mukana kaikilla ryhmän lähiopetusjaksoilla. Ensin seuraamassa opetusta, avustamassa kouluttajaa ja nyt osallistunut yhä aktiivisemmin itse opetukseen. En ole osallistunut opiskelijoiden sosioekonomisten tilanteiden ohjaamiseen enkä itsenäisten tehtävien arviointiin. Kokemukset ja saamani palaute niin opiskelijoilta kuin opettajilta ovat antaneet lisää uskoa siihen, että opetustyö ammattina on se mitä haluan tavoitella. Viime vuosien opinnot alkavat tuoda nyt hedelmää, koska tietotaito niin ammattiosaamisen kuin pedagogisten taitojen osalta alkavat olla ensi keväänä riittävät opetusalalle siirtymiseen. Sitten opinnot voivat jatkua uuden työn lomassa siihen perehtyen.

 

Opetuskokeilu Edupolissa lähijaksolla ti 22.10. klo 17.30-21.00

 Ensimmäinen jakso, jonka opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasin.

Teema: Kasvattajana toimiminen & kasvun ja kehityksen havainnointi, tukeminen ja tukitoimien arviointi.

Valitsemani keskeiset teemat:

-          lapsen tai nuoren etu kaikkien toiminen perusteena
-          mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja mitkä tahot asiaa tutkivat ja siitä tietoa julkaisevat
-          mitkä toimijat tukevat lapsiperheitä vanhempineen, nuoria ja kasvatuksen ammattilaisia
(mm. nk. normaalikehitys tulee opiskelijoille myöhemmin)

Itselleni ja opetukselleni asettamani tavoitteet:

-          selkeästi ja riittävän pieneksi rajattu teema
-          yhteisöllisen oppimisen ja yhteistyön taidot
-          keskustelevan oppimisen ilmapiiri. Kaikki uskaltavat ja haluat puhua.
-          nuorisotyöllisen ammattiosaamisen jakaminen (myös tiimissä minulle annettu tehtävä)


Valitsemani opetusmetodit- ja välineet:

Käytän opetuksessa Power Point-esitystä, jolla esittelen tunnin rakenteen, aikataulun sekä ohjeistan ryhmä- ja paritöihin. Sen avulla opetan myös teoriaosuuden ja teen loppuyhteenvedon. Teemme ryhmäharjoitteita mind-map-tekniikalla ja etsimme tietoa internetistä.
 
Mitä oppimiskäsitystä hyödynnän
Luotan pitkälti kognitiiviseen oppimiskäsitykseen aineiston kokonaisuuden hahmottamiseksi. Annan opiskelijoiden luoda eri-ikäiset mind-map roolit, joiden elämäntilanteiden kautta teoriaa käsittelemme. Roolihahmojen luominen perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen eli ymmärrykseen ihmisen kokonaisvaltaisuudesta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin. Esitin paljon käytännön esimerkkejä ja kysymyksiä. Osoitin paikkoja, joista löytyy tietoa ongelmien ratkaisemiseen. Luotin opiskelijoiden osaavat tietoa käsitellä, tulkita ja soveltaa. Ohjasin ja esitin tukikysymyksiä ryhmätoiminnan aikana ryhmissä kiertäessäni. Oppiminen perustui yhteisölliseen oppimiseen, joten tehtävät purettiin yhdessä keskustellen.
 
Tarkka-aikataulutus löytyy word-tiedostona.
 
Kiitos, jos annatte palautetta, jotta seuraava versio olisi kehittyneempi.


 

Kuva jumppaa ja blogi-asetuksia

Blogin ulkonäkö alkaa olla kohdallaan. Pitäisi vielä saada "kirkastus" siihen onko julkisuusasetukset kohdillaan. Lähinnä tärkeää on, että HAMK-väki pääsisi lukemaan. Tsekattava on myös pääsenkö lukemaan kaikkien ryhmäkavereiden, ainakin aikuisten kasvimaan kirjoituksia. Viimeksi asiaa tutkaillessani en päässyt ihan varmuuteen. Asetusten kautta Facen puolelle siis... ja testailu jatkuu.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Moniammatillisesti oppilaita tukemassa


Koulumaailma on avautunut minulle syksyn aikana uudessa valossa. Olen toiminut aikanaan luokanopettajana mukautetun opetuksen luokalla, laaja-alaisena erityisopettajana ja luokanopettajana yleisopetuksen ensimmäisellä luokalla. Viime vuodet olen toiminut nuorisotyöntekijänä useammalla alakoululla. Olen kokenut kuinka eri tavoin opettaja, siis juurikin yksilö, voi verkostosta tulevan yhteistyökumppanin kokea. Kumppanuus nuorisotyöntekijän näkökulmasta liittyi usein vapaa-aikaan sekä koululla ennaltaehkäisevään ja korjaavaan oppilashuoltotyöhön.

Yhteistyökumppaneina on ollut niin opettajia, kuraattoreita, rehtoreita, psykologeja, vanhempia ja mikä tärkeintä oppilaita kuten myös kolmannen sektorin toimijoita ja seurakuntien työntekijöitä.
Suurin osa opettajista koki suurta helpotusta saadessaan tukea omaan kasvatustyöhönsä. Kuraattoreista lähes kaikki suhtautuvat verkostoyhteistyöhön positiivisesti ja pahoittelivat lähinnä työntekijäresurssin vähyyttä yhteistyötä hidastamassa. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vanhempien yhteydenotot ovat olleet positiivisia ja kannustaneet yhteistyöhön.

Porvoon kaupunki sai hankerahaa Koulutuksellinen tasa-arvohankkeeseen ja palkkasi kahdeksan työntekijää peruskouluihin työskentelemään. Nimikkeinään koulunkäyntiavustajia, kuraattori ja kaksi school coachia yläkouluille. Tässä ryhmässä lähdin elokuussa innolla kehittämään uutta työmuotoa school coach -nimikkeellä. Ajattelin usean vuoden ajan kouluilla toimineena pääseväni nopeasti kiinni todellisiin työtehtäviin hankkeemme tavoitteita tavoittelemaan. Nopeasti ehkä juuri siksi, että nyt olisin osa koulun henkilöstöä, eikä entiset tiedonsiirtoon liittyvät esteet enää vaikeuttaisi yhteistyötä opettajakunnan kanssa.

Nyt ensimmäinen jakso on takana. Plakkarissa on paljon hyviä kokemuksia ja ammatillisia onnistumisia, mutta koen joltain osin myös pettymyksen tunteita. Tiesin, että uusi työmuoto, uusi ammattinimike ja uusiin työyhteisöihin liittyminen veisi aikansa, mutta en uskonut kuinka työlästä luottamuksen saaminen voisi olla. Luulin, että suurin energia menisi työmuodoista ja käytännöistä sopimiseen. On kyllä keskusteltu työmuodoista, mutta suurin osa energiasta on mennyt ammatillisen luottamuksen ja keskusteluyhteyden luomiseen. Mitä tuo tekee? Kenen kanssa? Mitä saa kertoa? Miksi ei kerro meille? Aikaa on kulunut valtavasti myös tiedottamiseen hyvin henkilökohtaisella tasolla eli keskustellen ihmisten kanssa kahdestaan tai pienissä ryhmissä. Uutta asiaa lanseerattaessa koulumaailma on valitettavan hierarkinen ja byrokraattinen yhteisö. Ei siis ole riittänyt, että suusanallisesti itse kertoo jostain toimintatavasta esimiestasolla sovitun. Tieto on pitänyt tulla rehtorilta, apulaisrehtorilta, oppilashuoltoryhmältä tai muulta nk. viralliseltataholta. Aina sekään ei ole riittänyt vaan toiminnallista yhteistyötä ei ole onnistuttu luomaan vieläkään.

Opettajakunnan voimat ja aika ovat rajalliset ja ops armoton. Silti toivon kouluille tarjotun oppilashuollollisen lisäresurssin löytävän tiensä opettajien sydämiin niin oppilaiden ja perheiden tukimuotona kuin myös opettajien avuksi tehdessämme työtä erityitä tukea tarvitsevien oppilaiden tai luokkien kanssa.

Uuteen toimintatapaan, monialaisen yhteistyön kulttuuriin, sopeutuminen ja verkostoitumiseen oppiminen ei ole kouluissa itsestään selvää. Menee varmasti ainakin yksi opettajasukupolvi ennen kuin koulu avautuu moniammatilliselle yhteistyölle käytännön tasolla. Jo oppilaiden tasapuolisen kohtelun kannalta yhteistyö ei voi olla kiinni yksittäisen viranhaltijan omista mielipiteistä vaan monialaisen yhteistyön tulee olla osa toimintakulttuuria. Asia ei nyt ole kiinni vain yksittäisistä opettajista vaan luokan- ja aineenopettajakoulutuksesta ja kaikesta siitä päivitystarpeessa olevasta materiaalista, jota kouluyhteisön toimintaan liittyen jaetaan.

Olen tavannut kouluilla onneksi myös uutta luovaa ja aktiivista työmuotojen kehittämistä edustavia opettajia ja muita työntekijöitä. He ovat ottaneet vastaan lisäresurssin ilolla ja lähteneet keskustelemaan ja pohtimaan miten monialaisuutta ja moniammatillisuutta voidaan kehittää siten, että oppilaan etu on kaikilla ammattiryhmillä aina etusijalla. Nämä opettajuuden sarallaan uutta linjaa luovat opettajat antavat minullekin uskoa ja toivoa, että moniammatillisuuden voimavarat saadaan tulevaisuudessa ohjattua lasten ja nuorten edun puolustamiseen.

Kirjoitin tämän blogi-tekstin työtehtäviini peilaten, koska opintokokonaisuuksia on tälle syksylle niin vähän. Oma ammatillisen opettajuuden identiteettini kasvaa ja kypsyy opetusharjoittelu yhteisössä, ammatillisessa oppilaitoksessa. Huomaan vertaavani peruskoulun toimintaympäristöä omiin opintoryhmiini ja harjoitteluyhteisööni. Toivottavasti itse osaan aikanaan, opettajan roolissa työskennellessäni, ottaa avosylin vastaa yhteistyökumppanit, jotka työskentelevät kanssani opiskelijoitteni kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen. Että huomaan ja osaan avata muille ammattiryhmille ovia, jotta heidän työnsä olisi ”omassa” oppilaitoksessani mielekästä ja motivoivaa. Tähän suuntaan aion omaa työtäni school coachina edelleen kehittää ja uskon, että työ tekijäänsä palkitsee.

 

 

lauantai 21. syyskuuta 2013

Opetusharjoittelusuunnitelmaa syksyn tunnelmissa

Kaunis syyspäivä Porvoossa. Paljon hyviä hetkiä opetusharjoittelusuunnitelman parissa. Tauko vietettiin perheen kanssa lehtiä haravoiden. Grillasimme ja söimme ehkä kesän viimeisen kerran puutarhassa loistavan värisen vaahteran katveessa. Kohta yhteys Skypen kautta kaveriin. Josko saisin äänenkin viimein kuulumaan.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Blogin ulkonäkö hahmottuu yhtä aikaa uuden työn ja opintoympäristön kanssa

Köydet on irroitettu rannasta ja purjehdus täällä blogien joukossa on alkanut. Blogin ulkonäössä on vielä hiomista, mutta jotain piristystä sain sinne tehtyä. Sain kirjoitettua uudelleen myös joukon osoitteitanne, josko ne nyt meidät yhteen liittäisivät.

Muutenkin tuntuu, että pääsen mukaan opintoihin, kun suurimmat paineet uuden työn parissa ovat toivottavasti ohi.

Aloitin school coach- nimikkeellä Porvoon kahdella yläkoululla yhtä aikaa oppilaiden kanssa elokuussa. Uuden työn, uusi työnkuva koko Porvoossa, aluilleen saattaminen on vienyt odotuksiani enemmän voimia. Kuluneen viikon aikana olemme saaneet aikaan merkittävää edistystä yhteistyömuotojen, työtapojen, tiedottamisen jne... saralla. Nyt voi hieman huokaista.

Yhtä aikaa olen aloittanut Edupolissa kouluttajana KIPA eli koulunkäynnin avustajien ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnossa. Teen sinne opetusharjoittelut sekä töitä tuntiopettajana niin paljon kun jaksan. En aio paljon ylimääräistä kyllä tehdä, jotta saan päivätyön ja nämä opinnot suoritettua. Elämä on sitä paitsi opettanut, että aikaa levollekin pitää jäädä.

Syystsemppiä kaikille!

tiistai 20. elokuuta 2013

Blogin harjoittelua

Blogi tämän väylän testaamiselle on luotu. En ole vielä koskaan eläessäni yhtään blogi-kirjoitusta lukenutkaan. Aika näyttää syttyykö kipinä.

Vielä ei ole kipinä syttynyt. Opintopäiväkirja kyllä nappaa...

Yhtä kaveria ryhmäkaveria lukuunottamatta kaikki liitetty. Nyt viimeistä osoitetta etsimään. Tutustuminen tähän maailmaan voi jatkua.