Toimintaympäristö oppimispäiväkirja

Miten ammatillinen opettaja toimii erilaisissa koulutuksen yhteistyö- ja sidosryhmäverkostoissa?

En tunne vielä useamman oppilaitoksen toimintaa. Oletan, että jokaisessa oppilaitoksessa on työryhmiä pedagogiseen kehittämistyöhön, opiskelijahuoltoon ja ohjaamiseen, talous- ja henkilöstöhallintoon sekä viestintä- ja tietotekniikkatyöhön. Näissä kaikissa toimii myös opettajajäseniä. Uskon jokaisella opettajalla olevan omaan työtapaan ja persoonaan sopiva yhteistyöverkosto oppilaitosken ulkopuolelle. Itse toimin opetusharjoitteluoppilaitoksessani aineenopettajana. Minua pyydettiin pitämään kaikessa  opetuksessa näkökulmani nuorisotyön ja vapaa-ajantoimintojen osa-alueella, nuorisokulttuurissa ja nuoren normaalissa kehityksessä. Työyhteisööni harjoitteluissa on kuulunut kaksi kouluttajaa, joiden tunneista osuuteni on lohkaistu. Asiakokonaisuudet neuvoteltiin heidän kanssaan. 

 

Miten ammatillinen opettaja toimii työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana opetusta toteuttaessaan?

Hankin verkostoyhteyksin tunneilleni kaksi vertaisasiantuntijaa ja paikat tutustumiskäyntejä varten. Näissä järjestelyissä auttoi vanhat yhteydet”kentälle” ja oma asenne, jonka mukaan pyrin auttamaan muita mahdollisuuksien mukaan. Näin saan tukea vastavuoroisesti toisilta. Tämän hetkinen työni on verkostoissa toimimista nuoren kanssa ja hänen etujaan ajaen. Olen viikottain yhteydessä nuorisotyöntekijöihin, nuorten psykiatriselle poliklinikalle ja mm. nuorten työpajoille. Pyrin aktiivisesti kysymään ajankohtaisia uutisia ja esille tulleista ilmiöistä ylläpitääkseni alan ammattitaitoani. Hyödynsin opetuksessani yhteisöpedagogikaverin tuoretta opinnäytetyötä sekä työni kautta saamani Kouluterveyskyselyä. Opettajana pystyn tuomaan myös lähihoitajaopiskelijoille hoitotyön ohelle tietoa nuorten arjesta ja nuorisoilmiöistä. Tämä mahdollistaa heille hoitotyössä potilaana olevan nuoren kohtaamisen nuorena ihmisenä, ei vain ongelman tai vamman hoitokohteena.

Miten ammatillinen opettaja hyödyntää koulutusta ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja?

Opetusalalla on tapahtunut ja näyttää nytkin tapahtuvan paljon uudistuksia. Ilman ammattikirjallisuuden ja asiakirjoihin perehtymistä ei työtä voi tehdä. Erityisesti uutena opettajana pitää ottaa haltuun suuret linjat ja päivittää sitten tietämystään muutostilanteissa.

Harjoitteluni koostui useammasta kokonaisuudesta ja eri ammattitutkintojen ohjaamisesta, joten opin varmasti tutkintojen perusteista enemmän kuin jos olisin toiminut vain yhden tutkinnon puitteissa. Oli aikaa vievää poimia opettavikseni annetuista kokonaisuuksista niitä, joihin erityisesti oman erityisosaamiseni saatoin liittää. Tosin samalla huomasin, että tutkinnonperusteissa samat teemat toistuivat näkökulman vain hieman muuttuessa. Harjoitteluoppilaitokseni kaikkiin pedagogisiin asiakirjoihin en ulkopuolisena päässyt käsiksi. Eniten käytin toimialojen yhteistä pedagogista asiakirjaa, Osaamispalveluiden strateginen suunnitelma vuosille 2013-2015. Sen painettu versio kului käsissäni opetusharjoittelusuunnitelmia ja monia muita tehtäviä tehdessäni. Koulutuksemme on avannut minulle hiljalleen ammatillisen koulutuksen kolmea lohkoa, nuorisoasteen koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta ja ammattikorkeakoulu opetusta. Koska en toimi vielä alalla opettajana oli minulle aluksi vaikeaa pysyä mukana keskusteluissa joissa hypittiin vertaillen tasolta toiselle. Nyt osaan jo erotella perusasiat vaikka joskus termistössä tulee vielä lipsahduksia. Nyt tiedän mistä tiettyjä asiakirjoja voin tuekseni hakea.

Miten arvioit yrittäjämäisyyttä opetusharjoittelussasi?

Yrittäjäideologia toteutuu ammatillisen opetuksen maailmassa mielestäni kolmella tasolla. Laajimmalla linssillä katsottuna, valtakunnallisella ja jopa Euroopan laajuisella tasolla ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamisen juuri sille alalle joka tulevaisuudessa on vetovoimaisin. Mikä valtio tai oppilaitos onnistuu ajamaan alas ne opetusalat, jotka eivät enää uusia osaamia tarvitse esimerkiksi teknologian kehityksen vuoksi. Toisena tasona voi ajatella valtakunnallisen tason ja oppilaitosten keskinäisen kilpailun niin opiskelijoista kuin toisaalta luvasta jonkin tutkinnon järjestämiseen. Molemmissa tilanteissa taloudellisuus ja yrittämisen kulkevat pohdinnoissa yhtenä määräävänä tekijänä. Esimerkiksi jotain koulutusta ei kannata järjestää ellei tutkintoon tule riittävästi opiskelijoita. Kulut ovat kuitenkin opetuksen osalta melko vakiot. Kolmas taso on opettajien kilpailu tunneista omaan koulutusalaansa tutkintoihin liittyen sopivaa tulotasoa ja työn määrää tavoitellen. Toisaalta välillä tuntui, että opettajille annetaan liikaakin tutkintoja ja ryhmiä hoitaakseen vedoten oppilaitoksen tulotavoitteisiin. Osa opettajista toimii yrittäjinä eri oppilaitoksista työtilaisuuksia keräten. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii suhteessa opettajan ammattitaitoon eli palvelun laatuun. Taas esille tulivat yrittäjyyden peruskäsitteet. Olihan itsestään selvää, että pyrin tekemään harjoitteluni hyvin toivoen tulevaisuudessa saavani harjoitteluoppilaitoksesta myös työtilaisuuksia.

Miten kehitit toimintaympäristöosaamistasi opetusharjoittelussa?

Pyrin löytämään tilanteeseen ja ryhmään sopivan roolin. En esittänyt teennäisesti opettajan roolia vaan hain opetusharjoitteluoppilaitokseni linjaamaa vuorovaikutuksellisen oppimisprosessin ohjaajan roolia. Tunneilla, joilla minulla ei ollut suoranaista opetusvastuuta toimin tutorina aikuisopiskelijana aikuisopiskelijoiden rinnalla. Työskennellessäni opetustilanteissa itsenäisesti koin onnistuneeni omassa asiantuntijan roolissani ja vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Minulle ei ollut merkitystä sillä oliko paikalla joku opetustani tarkkailemassa. Keskityin omaan tekemiseeni. Pyrin välttämään muista ympäristöistä minulle tuttujen ihmisten erityisasemaa. Tästä sainkin hyvää palautetta. Työpaikkaohjaajan mukaan minun pitää kiinnittää huomiota kieliasuihin ja tapaan, jolla opiskelijoille puhun. Otin opintotehtäviini liittyen kontaktia myös oppilaitoksen muihin kouluttajiin ja hallinnossa työskenteleviin. Sain huomata henkilöstön merkittävän työpaineen erityisesti sairastapausten kohdatessa. En saanut henkilökuntaan aina yhteyttä tai vastauksen viipyivät muiden työtehtävien johdosta. Yritin käyttää monipuolisesti eri väyliä viestien välittymiseen. Facebookin käyttö ryhmäkeskustelun ympäristönä oli mielenkiintoinen kokemus. Siitä enemmän omassa blogi-päivityksessään.